Moni tietää, että judo on Japanista lähtöisin oleva kamppailulaji. Judon voi aloittaa jo lapsena, joten se on melkein kenelle tahansa sopiva laji. Lajia on mahdollisuus alkaa harrastamaan jopa 4-vuotiaana. Sen minkä nuorena oppii, vanhana taitaa sanonta pitää paikkaansa myös judon kohdalla, koska moni asiantuntija sanoo, että nuorena omaksutut asiat näkyvät myöhemmin helppona uusien tekniikoiden oppimisena.

Alussa judo on kuitenkin kuin leikkiä lapsille ja kehittyneempiä tekniikoita aletaan harjoittelemaan vasta paljon myöhemmin. Judossa on tärkeää oppia myös käytöstapoja sekä toisen kunnioittamisen periaatteita. Kyseessä on siis varsinainen herrasmieslaji. Judossa korostuu itsensä hallinta niin mielen kuin tekniikoiden osalta. Sanotaan, että oikea judoka on niin henkisesti kuin fyysisesti vahva myös judon ulkopuolella.

Judon taustoja

Lajina judo ei ole niin vanha kuin voisi olettaa, koska se perustuu ikivanhaan japanilaiseen kamppailuperinteeseen. Esimerkiksi olympialaisissa judo on nähty ensimmäisen kerran vuonna 1964 Tokyossa. Silti judon juuret ovat syvällä japanilaisessa historiassa, joka heijastuu lajiin edelleen.

Sanotaan, että judo perustuu paradoksaalisesti joustavuuteen ja periksi antamiseen. Tässä on ajatuksena se, että taakan alla on parempi joustaa kuin hajota, jolloin voidaan palata takaisin ehjäksi. Vastustaminen ei siis auta, vaan on parempi olla joustava. Judoon kuuluu myös ajatus mahdollisimman tehokkaasta ja taloudellisesta voimankäytöstä. Voimaa ei siis käytetä turhaan, vaan silloin, kun siihen tulee sopiva hetki. Tällöin voimankäyttö voidaan maksimoida yhteen nopeaan hetkeen. Tähän sopii varmasti hyvin mielikuva judokasta, joka halkaisee puupinon tuosta noin vaan nopealla ja viiltävällä kädenliikkeellä. Judokat ovat siis varsinaisia voimankäytön mestareita.

Itseään vahvempaa ei kuitenkaan voi voittaa voimalla, vaan silloin tarvitaan jotakin muuta. Silloin vastustajan tasapainoa tulee horjuttaa muilla tavoin esimerkiksi hänen harhauttamiseksi. Silloin on mahdollista voittaa vastustaja vähän vähemmälläkin voimalla.

Judo on varsin mielenkiintoinen laji, jota voi harjoittaa niin harraste kuin kilpailumielessä. Laji pitää kunnossa myös fyysisesti, ja se harjoittaa monia taitoja ja ominaisuuksia samanaikaisesti. Judo opettaa myös kohteliaisuutta ja nöyryyttä, mikä sopii hyvin japanilaiseen kulttuuriin. Judo on kuitenkin saanut valtavaa suosiota ympäri maailman. Samurain olemukseen kuuluu myös syvä periksiantamattomuus ja jatkuva itsensä kehittäminen. Tämä kiehtoo monia harrastajia myös Suomessa.

Väkivalta on puhuttanut paljon urheilussa ja monet tapaukset ovat saaneet paljon kansainvälistä huomiota esimerkiksi jalkapallon osalta. Myös

Euroopan Judoliitto on ottanut kantaa urheilussa tapahtuviin sopimattomien tekniikoiden käyttöön ilmaisella, etteivät ne kuulu ollenkaan lajin piiriin. Judo lajina osoittaa, että voittavan vedon takan voi olla paljon voimaa ilman, että se menee väkivallan puolelle.

Tekniikat

Judossa on mukana paljon erilaisia tekniikoita. Niihin kuuluvat niin heitot, sidonnat käsilukot kuin kuristukset. Tämä saattaa kuulostaa jopa väkivaltaiselta mutta siitä ei kuitenkaan ole kysymys, sillä judosta on poistettu kaikki sellaiset liikkeet, jotka voisivat aiheuttaa loukkaantumisia. Kyseessä on siis niin sanotusti lempeä taistelulaji, jossa vammoja syntyy harvoin. Toisen vahingoittaminen ei siis kuulu lajin pariin toisin kuin esimerkiksi nyrkkeilyssä, joka on paljon tunnetumpi laji esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Judossa tehdään kyllä paljon esimerkiksi erilaisia lukkoja vastustajan lamauttamiseksi mutta osa lukoista on kielletty kilpailuissa. Monia näistä tekniikoista ei aleta edes harjoittelemaan ennen 15-vuoden ikää, koska siihen katsotaan tarvittavan tiettyä kypsyyttä. Moni on varmasti nähnyt joskus telkkarissa näyttäviä judoheittoja. On mielenkiintoista, että kaikki heitot perustuvat vastustajan voimankäyttöön. Siten judo perustuu etenkin oikeaan ajoitukseen, tekniikkaan ja sinnikkääseen harjoitteluun kuin niinkään varsinaiseen voimankäyttöön.

Judossa kaikista tärkeintä on nimenomaan itsensä haastaminen ja kehittäminen kuin niinkään vastustajaan keskittyminen. Tärkeintä ei ole välttämättä ole vastustajan voittaminen, vaan aina vain paremman suorituksen aikaansaaminen omalta kohdalta. Moni harrastaja sitoutuu niin fyysiseen harjoitukseen, mielenhallintaan kuin judon filosofiaan koko loppuelämäkseen harrastuksen aloitettuaan. Ei siis mikään ihme, että moni jää lajin pariin vuosikymmenten ajaksi.