Kamppailulajit jaksavat kiinnostaa myös suomalaisia, vaikka varsinaisiin perinteisiin suomalaisiin lajeihin ne eivät kuulukaan. Judo on kamppailulajeista kaikista levinnein maailmassa. Esimerkiksi olympialajien joukossa judo on jopa viidenneksi suurin laji. Pelkästään Euroopassa lajia harrastaa jopa 2 miljoonaan ihmistä.

Judon historia yltää 1800-luvun lopulle, jolloin vanhoista japanilaisista taistelulajeista kehitettiin liikuntamuoto. Tässä lajissa haluttiin myös kilpailla vastustajaa vahingoittamatta. Judo nähtiin myös Suomessa jo tuolloin 1890-luvun lopulla. Varsinainen toiminta Judon ympärillä alkoi kuitenkin vasta 50-luvulla Suomen kontekstissa.

Judo on ollut suosittu laji etenkin suomalaisten lasten ja nuorten keskuudessa. Ihmisiä on riittänyt niin harrastus- kuin kilpatoiminnan parissa. Seuraavaksi katsotaan vähän tarkemmin harrastus- ja kilpajudon eroja.

Mitä on kilpajudo?

Kilpajudossa oleellisiksi tekijöiksi nousevat kilpailijan tekniikka ja itsehillintä. Judo-ottelun varsinaisena tarkoituksena on heittää vastustaja selälleen mahdollisimman suurella voimalla. Niin sanottu täydellinen heitto päättyy ottelussa ipponiin. Lisäksi ottelun voi ratkaista myös tekemällä käsilukon tai kuristamalla vastustajaa. Tällöin päämääränä on vastustajan antautuminen. Täytyy myös mainita, että 25 sekunnin sidonta tuo voiton, jolloin vastustajan on viimeistään pakko antautua. Lyhyemmätkin sidonnat ja heitot, jotka ovat osittain onnistuneita, tuovat pisteitä, mutta eivät välttämättä johda ottelun loppumiseen. Pisteet ratkaisevat silloin, kun ipponiin ei päästä.

Saattaa kuulostaa rajulta, mutta varsinaisesti tarkoituksena ei ole satuttaa ketään ja kaiken kaikkiaan judo on turvallinen laji. Esimerkiksi potkut eivät lajiin kuulu. Suomessa judossa järjestetään kilpailuja niin naisille, miehille, junioreille ja vanhoille konkareille.

Mitä on Kuntojudo

Judo on myös hyvä kuntolaji, koska se kehittää tasapuolisesti eri ominaisuuksia. Judossa niin kestävyys, nopeus, voima, notkeus ja tasapaino joutuvat koetukselle. Judossa voi siis ottaa tähtäimekseen myös mahdollisimman hyväkuntoisen kehon. Judon parissa ei myöskään tule tylsää, koska lajissa on lukematon määrä erilaisia tekniikoita, joissa riittää ammennettavaa.

Periaatteessa kuka tahansa voi alkaa harrastamaan judoa. Ei siis ole väliä, mikä lähtötilanteesi on. Judoa voi harrastaa niin laihat kuin lihavat sekä lyhyet ja pitkät. Varsinkin kuntolajina judo soveltuu monelle.

Lasten judo

Kuten sanottu judo on ollut suosittu laji lasten parissa. Suomessa joissakin seuroissa judoa ollaan opetettu jopa 4-vuotialle. Jo lapsesta saakka on tärkeää opetella käytöstapoja. Judon voi siis aloittaa hyvinkin nuorena. Periaatteessa mitä nuorempana laji aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet on omaksua vaikeitakin tekniikoita.

Harrastuksena judo etenee rauhallisesti ja nuoremmille judoilijoille leikki on tärkeä elementti. Leikki antaa aina paremmat mahdollisuudet vaikeiden asioiden opetteluun. Esimerkiksi lukkoja aletaan opettelemaan vasta 16-vuoden iässä, mikä saattaa tulla joillekin yllätyksenä. Vasta iän karttumisen myötä aletaan siis opettelemaan vaikeampia asioita.

Onko judo kallis harrastus?

Moni haluaa tietää, onko judo kallis harrastus. Judopuku ja eri väristen vöiden hankkiminen saattaa kuulostaa kalliilta puuhalta, mutta näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Alussa judopukua ei esimerkiksi tarvita ollenkaan, vaan harjoitella voi vaikka verryttelypuvussa. Judonpuvun voi myös edullisimmillaan saada vain muutamalla kympillä. Judossa matolla liikutaan paljain jaloin, ja sen ulkopuolella käytetään varvastossuja. Mitään muuta niin sanottuja välineitä ei tarvitse, joten judon ei välineiden hankinnan kannalta tarvitse tulla kalliiksi.

Judokurssit maksavat tietysti jonkin verran, mutta moneen muuhun harrastukseen liittyy huomattavasti enemmän kustannuksia ja kuluja, joten kalleimmasta päästä judo ei missään tapauksessa ole. Alussa kannattaa käydä muutaman kuukauden peruskurssi, jotta lajiin päästään kunnolla sisään. Erilliset jäsenmaksun ovat seurakohtaisia, ja monessa tapauksessa seuraan saattaa päästä ilman kalliita jäsenmaksuja.

Judo aloitetaan aina valkoisella vyöllä ja edetä voi aina mustaan vyöhön saakka. Väliin kuuluvat keltainen, oranssi, vihreä, sininen ja ruskea vyö. Monelle vie kuitenkin vuosikausia saavuttaa musta vyö ja suurimmaksi osaksi sinne asti ei edes päästä. Vyön väri ei ole varsinainen tavoite, vaan taitojen, kunnon ja tekniikoiden kehittäminen omien valmiuksien ja mielenkiinnon mukaisesti on huomattavasti tärkeämpää.